Helmikuu 2020

Maslenitsa, Sovintosunnuntai (ort.)


23.2.2020

Sovintosunnuntai on iloinen päivä, jota ortodoksikristityt juhlivat laskemalla pulkkaa, tanssimalla sekä syömällä blinejä, eli pyöreitä venäläisiä pannukakkuja. Vielä saa osallistua hauskanpitoon ja syödä oikein hyvin, mutta auringon laskiessa alkaa paasto. Silloin monet ottavat osaa jumalanpalvelukseen kirkossa, pyytävät ja antavat toisilleen anteeksi sekä toivottavat toisilleen hyvää paastonaikaa. Tässä kristillisessä perinteessä anteeksianto on tärkeää ja siksi sovintosunnuntai onkin ortodokseille yksi vuoden tärkeimmistä päivistä.

Suureksi paastoksi kutsutaan ortodoksien tärkeintä paastonaikaa, joka alkaa ennen pääsiäistä sovintosunnuntaina. Suuri paasto kestää 40 päivää, mutta mukaan ei lasketa sunnuntaipäiviä, jotka ovat paastosta vapaita.


Paaston tarkoitus on elää yksinkertaisesti ja vaatimattomasti, rukoilla, käydä kirkossa sekä auttaa sairaita ja köyhiä. Lapset voivat paaston aikana pitää esimerkki karkki- ja tietokonepelilakon sekä käydä tervehtimässä sairaita. Paaston aikana ei kiroilla, toisista ei puhuta pahaa eikä ketään saa pitää vihamiehenä. Kun pääsiäisyö vihdoin monen viikon odotuksen jälkeen koittaa, mennään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kirkkoon suureen, iloiseen ja valoisaan pääsiäisjumalanpalvelukseen, jossa juhlitaan kuoleman voittanutta Kristusta.


Venäjällä paaston alkamista edeltävää juhlaa kutsutaan nimellä maslenitsa tai voiviikko. Vanhastaan viikon verran vietettyyn juhlaan kuuluvat leikit, pelit ja kepposet sekä ennen kaikkea voin ja smetanan kanssa nautitut blinit. Maslenitsaan kuuluu piirteitä, jotka ovat peräisin kristinuskoa edeltävältä ajalta. Juhlassa iloitaan, että talvi on ohi ja kevät koittaa. Neuvostoajalla uskonnollisia juhlia ei sallittu ja monet vanhat perinteet unohdettiin. Nykyään maslenitsa kestää yleensä vain sunnuntain.


Katolisissa maissa paaston alkua edeltävä karnevaali on yhtä lailla iloinen juhla kepposineen, naamioineen ja koreine vaatteineen. Venetsian karnevaali on hyvin tunnettu.


Paaston alkaminen on merkittävää aikaa kaikille kristityille, vaikka se huomioidaankin eri paikoissa eri tavoin. Paaston laskentatapa vaihtelee hieman eri puolilla kristikuntaa. Katolilaiset ja luterilaiset aloittavat paaston kolme päivää Suomen ortodoksien jälkeen. Venäjällä, Kreikassa, Romaniassa ja Etiopiassa vietetään sovintosunnuntaita tänä vuonna viikkoa myöhemmin, 18.2., koska ortodoksikirkot seuraavat näissä maissa juliaanista kalenteria. Juliaaninen kalenteri oli koko Euroopassa käytössä 1500-luvulle ja meillä pohjolassa aina 1700-luvulle saakka, mutta nyttemmin käytössä on gregoriaaninen kalenteri.


Lähteitä:

USKOT-foorumin kalenteri: www.uskot-resa.fi/


Uspenski-katedraali, Kanavakatu 1, Helsinki
Kansalliset
Kristinusko
Juutalaisuus
Islam
Buddhalaisuus
Hindulaisuus ja Krishna-tietoisuus
Helmikuu 2020